Mitä työelämä voisi oppia urheilusta?
Kuuntelin Lähtijät-podcastin jakson (4.6.2025), jossa vieraina olivat Susanna Rahkamo ja Petteri Kilpinen. Heidän ajatuksensa jäivät pyörimään mieleeni. Erityisesti nyt, kun olemme palailemassa työhön ja syksyn työkalenteri alkaa täyttyä: miten osaisimme fokusoitua niihin asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä ja mikä siinä auttaisi.
Muutamia hyviä vinkkejä tähän löytyy Rahkamon ja Kilpisen ajatuksista: Mitä työelämä voisi oppia urheilusta?
Yksilön kannattaa kiinnittää huomiota:
🏃♂️ Asenne uuden edessä
- Uskalla kuitenkin yrittää, vaikka lopputulos ei ole varma.
- Älä anna epäonnistumisen pelon pysäyttää edes tiukassa paikassa.
🧭 Omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen
- Mitkä ovat vahvuuteni?
- Mikä nykyisessä työssäni on se juttu, jossa hyödynnän vahvuuksiani parhaiten?
- Olenko jo saavuttanut sen, mikä on minulle mahdollista?
- Voinko ja miten voisin vielä kehittyä?
Organisaation kannattaa huolehtia ainakin näistä:
🎯 Selkeät tavoitteet: Työelämässä tavoitteet ovat usein hähmäisiä. Mitä oikeasti tavoitellaan? Millä tekemisellä sinne päästään? Tavoitteiden selkeys ja yhteinen ymmärrys niistä vievät jo pitkälle.
🤝 Sparraus ja valmennus: Palaute ja tuki eivät saa olla luksusta, vaan ne ovat onnistumisen edellytys. Minkään koulutuksen jälkeen ei synny "valmista ammattilaista", joka pärjää yksin. Myös kokeneet osaajat hyötyvät sparrauksesta, inhimillisestä suorituksen johtamisesta ja tekemisen arvioinnista. Selkeät tavoitteet auttavat kohdistamaan palautteen tekemiseen, ei ihmiseen persoonana.
▶️ Inhimillisyys ei heikennä tuloksia, vaan on niiden perusta.
❔ Miten olette teidän organisaatiossanne varmistaneet, että sekä tavoitteet että tuki ovat kunnossa nyt lomien jälkeen?
#työnohjaus #johtaminen #työelämä #inhimillisyys #lähtijät