Mikä vahvistaa työn imua?

Työn imu määritellään suhteellisen pysyväksi ja myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, jota kuvaavat työntekijän kokemukset tarmokkuudesta, omistautumisesta ja työhön uppoutumisesta. Suomessa työn imua on ansiokkaasti tutkinut parin vuosikymmenen ajan Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hän on myös luonut työn imu -suomennoksen work engagement -termille.

Työn imun osa-alueista tarmokkuus määritellään energisyyden, vireyden ja sinnikkyyden kokemuksiksi myös vastoinkäymisen hetkinä. Lisäksi sillä tarkoitetaan halua panostaa työhön. Omistautumisella viitataan kokemuksiin työn merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön, joista tulee nautintoa. Kun henkilö on uppoutunut työhönsä, aika kuluu ikään kuin siivillä ja työstä voi olla vaikea irrottautua. Hakanen on kuvaillut työn imua myös arkisemmin: "Työn imua kokeva työntekijä lähtee pääsääntöisesti aamulla mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä, on ylpeä työstään ja myös sinnikäs vastoinkäymistenkin hetkinä. Hän on myös tuottava ja aikaansaapa ja toimii epävirallisestikin työtovereittensa ja -paikkansa hyväksi."

Työn imua vahvistavat tekijät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, työhön ja ei-työhön liittyvät tekijät. Näistä esimerkkejä ovat työtä ja työoloja koskevat voimavarat, työn imun tarttuminen toisilta työntekijöiltä organisaatiossa, yksilölliset voimavarat, palautuminen työssä ja työstä sekä kodin voimavarat. Kuten monet muutkin asiat tarttuvat henkilöltä toiselle, samoin toimii myös työn imu. Näin ollen se ei ole vain yksilöllinen, vaan myös kollektiivinen ilmiö. Työn imua kokeva työntekijä välittää omaa energisyyttään, myönteistä asennettaan ja innostuneisuuttaan koko tiimiin. Myös puolisoiden välillä voi sama ilmiö toistua.

Laaja tutkimus työn imusta (Hakanen, Bakker & Turunen 2021), jonka aineistoon kuului yli 10 000 suomalaista, tunnisti kolme voimavaraa, jotka vahvistavat työn imua ammatista riippumatta: työn kehittävyys ja monipuolisuus, oman työn tulosten näkeminen ja yhteisöohjautuva tiimi.

Työn kehittävyys näyttää olevan universaalisti tärkeä voimavara, joka ei ole riippuvainen ammatista. Se, että työ on tekijälleen sopivan haastavaa, kiinnostavaa, siinä on mahdollisuus käyttää monipuolisesti taitojaan sekä siinä voi oppia ja kasvaa, tekee työstä mielekästä pitkälläkin aikavälillä. Se myös suojaa tylsistymiseltä ja työuupumukselta. Tutkimuksen perusteella voi siis suositella, että työntekijöille tarjotaan jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia esimerkiksi uusia vastuualueita, -rooleja, työkiertoa, mentorointia, oman työn tuunausta.

Välitön palaute omasta työstä on yksi keino nähdä oman työn tulokset. Välitön palaute voi tulla itseltä, kun havaitsee "omien kättensä jäljet" ja saa aikaiseksi, valmiiksi jonkin työtehtävän. Tärkeää on saada palautetta myös esihenkilöltä ja kollegoiltakin. Hyvin toimivassa, yhteisöohjautuvassa tiimissä myös välittömän palautteen antaminen on helpompaa. Työnantajan voi ollakin hyödyllisempää yksilön itseohjautuvuuden sijaan tukea tiimien itsenäisyyttä ja yhteisöohjautuvuutta. Työskentely yhteisöohjautuvassa tiimissä on voimauttavaa: tällaisella tiimillä on autonomiaa ja kyvykkyyttä sekä kokemus mielekkään ja vaikuttavan työn tekemisestä.

Monissa tutkimuksissa työn imu on yhdistetty myönteisiin työasenteisiin ja hyvinvoinnin osoittimiin. Työn imu vaikuttaa myönteisesti sekä työhön että työpaikkaan sitoutumiseen ja vähäiseen työpaikan vaihtohalukkuuteen. Lisäksi työn imun on havaittu olevan yhteydessä hyvään itsearvioituun terveyteen ja työkykyyn. Henkilöstön työn imun kokemukset vaikuttavat myös yrityksen palvelukulttuuriin ja sitä kautta sen vaikutuksia on liitetty välillisesti myös yrityksen asiakasuskollisuuteen. Työn imua kokevat henkilöt haluavat myös oppia uutta ja kehittyä. Työn imun vaikutukset ovat myönteisiä siis sekä yksilöön, organisaatioon että yhteiskuntaan. Tästä johtuen työpaikoilla johdon ja esihenkilöiden on erittäin viisasta panostaa niihin asioihin, joilla on tutkitusti vaikutusta työn imun kokemuksiin: työn kehittävyys ja monipuolisuus, oman työn tulosten näkeminen ja yhteisöohjautuva tiimi.

Tämä blogi on aiemmin julkaistu Työnohjaus Nelivedon sivustolla, ja tällöin kirjoittajan innoittajana toimi Jari Hakasen Työn imusta työn iloon -luento Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen jäsenille. Kirjoittamisen aikana koettiin tarmokkuutta, omistautumista sekä vahvaa uppoutumista: blogi valmistui yhdeltä istumalta 🙂